Hyvistä ja huonoista tavoista
Minulle on viime vuosien mittaan muodostunut eräs pieni, mutta toistuva tapa. Tapanani on joka aamu syödä "aamumössöksi" nimeämäni soijajogurtti-mysli-marja-pähkinä -aamiainen. Tätä tapaa toistan rutiininomaisesti joka aamu, arkena ja pyhänä. Jos en vähään aikaan saa aamumössöä aamiaiseksi, alan kaipaamaan sitä. Taustalla on joitakin vuosia sitten aamu-TV:ssä näkemäni ravintotieteen tohtorin suositus syödä joka aamu kourallinen (kotimaisia) marjoja ja pähkinöitä. Näillä ruoka-aineilla saa kuulemma pidettyä syövän ja monet muut taudit loitolla. Mielestäni aamumössöni syöminen on myös hyvä tapa aloittaa aamu pehmeästi, vaikkei kyseessä nyt olekaan mikään kulinaristinen elämys.
Jokaisella ihmisellä on erilaisia enemmän tai vähemmän piintyneitä ja syvälle juurtuneita tapoja ja tottumuksia. Monia niistä ihmiset toteuttavat huomaamattaan, alitajuisesti ja automaattisesti. Tavat ovat kuitenkin opittuja toimintamalleja, vaikka oppiminen olisi tapahtunut ei-tietoisesti, ilman aktiivista vaivannäköä. Osa tavoista on hyviä ja arjen hyvinvointia edistäviä. Ihmisillä voi olla myös huonoja tapoja, joista niiden haitallisuudesta riippumatta on hankala päästä eroon. Usein (hyvien ja) haitallisten tapojen taustalla on muita psykologisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet tavan syntymiseen. Nämä tekijät voivat olla vaikeasti hahmotettavia, monisyisiä ja epämiellyttäviäkin. Omalla kohdallani huono tapa on olla usein myöhässä. Olen miettinyt syitä tähän usein. Kyseessä ei ainakaan omasta mielestäni ole kunnioituksen puute tapaamisen toista osapuolta tai aihetta kohtaan, vaikka tätäkin on toisinaan myöhästelijöiden syyksi esitetty. Taustalla voi olla esimerkiksi huono ajantaju tai ajanhallintataidot, mikä joidenkin psykologien mielestä on merkittävin syy myöhästymiseen - myöhästelevät ihmiset yksinkertaisesti aliarvioivat tehtävien suorittamiseen kuluvan ajan. Monisyisempinä selityksinä taustalla voisi olla myös esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko ja ujous, itsekritiikistä johtuva epäonnistumisen ja nolatuksi tulemisen pelko, motivaation puute, persoonallisuus, jopa jonkinlainen neurologisen tai psyykkisen toiminnan häiriö, kuten masennus (viittaus).
Jopa haitallisen tavan tunnistaminen voi olla vaikeaa, ainakin ihmiselle itselleen. Meillä ihmisinä on taipumus pyrkiä näkemään asiat niin, että ne tukevat positiivista käsitystä itsestämme tai olemassaolevia asenteitamme ja arvojamme, sekä vähätellä tai tulkita negatiivisia ominaisuuksia tai niiden vaikutuksia itsessämme pahimmillaan niin, että nämä haitalliset ominaisuudet, asenteet tai toimintamallit vaikuttavat ihmisestä itsestään täysin perustelluilta ja järkeenkäyviltä. Asenteet ja arvot alkavat muodostua jo ihmisen varhaisessa lapsuudessa ja muovautuvat läpi elämän, riippuen yksilön elämänkokemuksista. Arvojen ja asenteiden muuttaminen on vaikeaa, ja siihen voi mennä vuosia. Onneksi tapojen muodostaminen ja muuttaminen onnistuu huomattavasti nopeammin.
Tietyn toimintamallin tunnistaminen tavaksi voi kuitenkin toimia lähtökohtana itsereflektiolle ja päätökselle tarvittaessa pyrkiä muuttamaan tai poistamaan huonoja ja haitallisia tapoja. Myös uusia, hyödyllisiä ja hyviä tapoja voi pyrkiä muodostamaan tietoisesti, konkretisoimalla ja harjoittelemalla toimintaa aktiivisesti ja säännöllisesti. Toiset tavat muodostuvat melkein kuin itsestään, toiset vaativat enemmän vaivaa, ajattelua ja itsekuria. Ja no, meille ihmisille mikään noista ei tule kovin helposti. Uusien hyvien tapojen muodostaminen ja huonoista tavoista irti pääseminen tarvitsevat onnistuakseen esimerkiksi riittävästi motivaatiota, sekä selkeiden ja saavutettavien tavoitteiden asettamista. Avuksi voi ottaa myös erilaisia helppoja ja hyväksi havaittuja tekniikoita. Tekniikoita voi etsiä esimerkiksi internetistä, tai osallistumalla vaikkapa ohjattuun toimintaan tai kursseille.
Kehitystö, joka on Helsingistä käsin toimiva yhteisö hyvinvoinnista ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneille, järjestää useita, usein ilmaisia työpajoja, joissa käsitellään erilaisia elämän parantamiseen liittyviä aiheita. Työpajoissa esitellään myös näihin teemoihin liittyviä, parhaan tiedon ja tutkimusten perusteella luotuja tekniikoita, joita jokainen ihminen voi ottaa käyttöön ja soveltaa omassa elämässään. Olen itse osallistunut muutamaan työpajaan, ja jokainen niistä on ollut todella hyödyllinen ja antoisa kokemus. Tapojen muodostumiseen liittyen syksyllä 2016 on tulossa työpaja "Tapojen merkitys ja muodostaminen", jota voin lämpimästi suositella. Lokakuun loppupuolella on lisäksi tulossa intensiiviviikonloppuna järjestettävä työpajakokonaisuus, jossa tapojen muodostuksen lisäksi käymme läpi muitakin relevantteja eri työpajojen aiheita. Mielenkiinnolla ja suurella innostuksella odotan, kuinka mukava ja antoisa kokemus tuosta viikonlopusta on tulossa! Luvassa on varmastikin ahaa-elämyksiä ja oivalluksia, jotka helpottavat arjen askareissa sekä suurempien elämän suuntaviivojen määrittelyssä. Ehkä saan napattua mukaan lisää tekniikoita myös blogi-kirjoittamisen rutinoimiseksi, sekä miten saan ylläpidettyä hyvin alkanutta väitöskirjatyöskentelyäni.
Jokaisella ihmisellä on erilaisia enemmän tai vähemmän piintyneitä ja syvälle juurtuneita tapoja ja tottumuksia. Monia niistä ihmiset toteuttavat huomaamattaan, alitajuisesti ja automaattisesti. Tavat ovat kuitenkin opittuja toimintamalleja, vaikka oppiminen olisi tapahtunut ei-tietoisesti, ilman aktiivista vaivannäköä. Osa tavoista on hyviä ja arjen hyvinvointia edistäviä. Ihmisillä voi olla myös huonoja tapoja, joista niiden haitallisuudesta riippumatta on hankala päästä eroon. Usein (hyvien ja) haitallisten tapojen taustalla on muita psykologisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet tavan syntymiseen. Nämä tekijät voivat olla vaikeasti hahmotettavia, monisyisiä ja epämiellyttäviäkin. Omalla kohdallani huono tapa on olla usein myöhässä. Olen miettinyt syitä tähän usein. Kyseessä ei ainakaan omasta mielestäni ole kunnioituksen puute tapaamisen toista osapuolta tai aihetta kohtaan, vaikka tätäkin on toisinaan myöhästelijöiden syyksi esitetty. Taustalla voi olla esimerkiksi huono ajantaju tai ajanhallintataidot, mikä joidenkin psykologien mielestä on merkittävin syy myöhästymiseen - myöhästelevät ihmiset yksinkertaisesti aliarvioivat tehtävien suorittamiseen kuluvan ajan. Monisyisempinä selityksinä taustalla voisi olla myös esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko ja ujous, itsekritiikistä johtuva epäonnistumisen ja nolatuksi tulemisen pelko, motivaation puute, persoonallisuus, jopa jonkinlainen neurologisen tai psyykkisen toiminnan häiriö, kuten masennus (viittaus).
Jopa haitallisen tavan tunnistaminen voi olla vaikeaa, ainakin ihmiselle itselleen. Meillä ihmisinä on taipumus pyrkiä näkemään asiat niin, että ne tukevat positiivista käsitystä itsestämme tai olemassaolevia asenteitamme ja arvojamme, sekä vähätellä tai tulkita negatiivisia ominaisuuksia tai niiden vaikutuksia itsessämme pahimmillaan niin, että nämä haitalliset ominaisuudet, asenteet tai toimintamallit vaikuttavat ihmisestä itsestään täysin perustelluilta ja järkeenkäyviltä. Asenteet ja arvot alkavat muodostua jo ihmisen varhaisessa lapsuudessa ja muovautuvat läpi elämän, riippuen yksilön elämänkokemuksista. Arvojen ja asenteiden muuttaminen on vaikeaa, ja siihen voi mennä vuosia. Onneksi tapojen muodostaminen ja muuttaminen onnistuu huomattavasti nopeammin.
Tietyn toimintamallin tunnistaminen tavaksi voi kuitenkin toimia lähtökohtana itsereflektiolle ja päätökselle tarvittaessa pyrkiä muuttamaan tai poistamaan huonoja ja haitallisia tapoja. Myös uusia, hyödyllisiä ja hyviä tapoja voi pyrkiä muodostamaan tietoisesti, konkretisoimalla ja harjoittelemalla toimintaa aktiivisesti ja säännöllisesti. Toiset tavat muodostuvat melkein kuin itsestään, toiset vaativat enemmän vaivaa, ajattelua ja itsekuria. Ja no, meille ihmisille mikään noista ei tule kovin helposti. Uusien hyvien tapojen muodostaminen ja huonoista tavoista irti pääseminen tarvitsevat onnistuakseen esimerkiksi riittävästi motivaatiota, sekä selkeiden ja saavutettavien tavoitteiden asettamista. Avuksi voi ottaa myös erilaisia helppoja ja hyväksi havaittuja tekniikoita. Tekniikoita voi etsiä esimerkiksi internetistä, tai osallistumalla vaikkapa ohjattuun toimintaan tai kursseille.
Kehitystö, joka on Helsingistä käsin toimiva yhteisö hyvinvoinnista ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneille, järjestää useita, usein ilmaisia työpajoja, joissa käsitellään erilaisia elämän parantamiseen liittyviä aiheita. Työpajoissa esitellään myös näihin teemoihin liittyviä, parhaan tiedon ja tutkimusten perusteella luotuja tekniikoita, joita jokainen ihminen voi ottaa käyttöön ja soveltaa omassa elämässään. Olen itse osallistunut muutamaan työpajaan, ja jokainen niistä on ollut todella hyödyllinen ja antoisa kokemus. Tapojen muodostumiseen liittyen syksyllä 2016 on tulossa työpaja "Tapojen merkitys ja muodostaminen", jota voin lämpimästi suositella. Lokakuun loppupuolella on lisäksi tulossa intensiiviviikonloppuna järjestettävä työpajakokonaisuus, jossa tapojen muodostuksen lisäksi käymme läpi muitakin relevantteja eri työpajojen aiheita. Mielenkiinnolla ja suurella innostuksella odotan, kuinka mukava ja antoisa kokemus tuosta viikonlopusta on tulossa! Luvassa on varmastikin ahaa-elämyksiä ja oivalluksia, jotka helpottavat arjen askareissa sekä suurempien elämän suuntaviivojen määrittelyssä. Ehkä saan napattua mukaan lisää tekniikoita myös blogi-kirjoittamisen rutinoimiseksi, sekä miten saan ylläpidettyä hyvin alkanutta väitöskirjatyöskentelyäni.
Kommentit
Lähetä kommentti